Tarkenna hakua

Tiedote 15.4.2020

Selvitys: Ilmanlaatu on Turun seudulla pääosin hyvää

Turun seudun ilmanlaatua selvittiin viiden kunnan alueella. Selvityksessä mallinnettiin ilman epäpuhtauksia merkittävimmistä päästölähteistä sekä tarkasteltiin niiden alueellista jakautumista. Selvitys osoitti, että ilmanlaatu on parantunut viimeisen 10 vuoden aikana.

Ilmanlaatuselvityksessä arvioitiin mallintamalla, millaisia vaikutuksia Turun, Naantalin, Raision, Kaarinan ja Paraisten päästöillä on paikalliseen ilmanlaatuun. Tarkasteluissa huomioitiin autoliikenteen, energiantuotannon, teollisuuden, laivaliikenteen ja ensimmäistä kertaa myös asuinrakennusten puunpolton päästöt.

Tutkimuksen mukaan seudun ilmanlaatu on pääsääntöisesti hyvää, mutta voi heikentyä ajoittain etenkin vilkkaimpien liikenneväylien varsilla, risteysalueilla ja Turun keskustassa. Pitoisuudet pienentyvät nopeasti, kun mennään kauemmas vilkkaimmista liikenneväylistä, energiantuotanto- ja teollisuuslaitoksista ja satama-alueilta. Saariston alueella pitoisuudet ovat hyvin pieniä ja lähellä puhtaiden alueiden pitoisuuksia (taustapitoisuutta).

Ilmatieteen laitoksen tutkijat tarkastelivat leviämismallilaskelmien avulla tärkeimpiä kaupunki-ilmanlaatuun ja ihmisten terveyteen vaikuttavia ilmansaasteita. Pitoisuudet mallinnettiin käyttäen vuoden 2018 päästöjä. Tuloksina saatuja ulkoilman pitoisuuksia verrattiin lainsäädännössä määriteltyihin ilmanlaadun vertailuarvoihin.

 - Typpidioksidin kokonaispitoisuudet voivat ylittää ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot vilkkaimmin liikennöidyillä alueilla. Samoin katupölypitoisuudet voivat nousta ajoittain korkeiksi autoliikenteen vaikutuksesta. Pienhiukkasten ja rikkidioksidin pitoisuudet jäivät alueella kuitenkin selvästi alle ilmanlaadun ohje- ja raja-arvojen. Bentso(a)pyreenin pitoisuus ylitti sille asetetun tavoitearvon tiheään asutuilla pientaloalueilla puunpolton päästöjen vaikutuksesta”, summaa projektipäällikkö Jatta Salmi Ilmatieteen laitokselta laajan ilmanlaatuselvityksen tärkeimmät tulokset.

Mallinnustulosten perusteella arvioitiin eri päästölähteiden vaikutusta ilmanlaatuun. Tutkimuksen mukaan Turun seudun paikalliseen ilmanlaatuun vaikuttavat eniten autoliikenteen typenoksidi- ja pienhiukkaspäästöt, katupöly, asuinrakennusten puunpoltto sekä pienhiukkasten kaukokulkeuma. Energiantuotantolaitosten ja teollisuuden päästöjen vaikutus ilmanlaatuun on puolestaan pieni. Laitosten päästöt vapautuvat pääsääntöisesti korkeista piipuista, jolloin ne leviävät ja laimenevat tehokkaasti eivätkä heikennä ilmanlaatua hengityskorkeudella. Suurimmat laivalii­kenteen päästöjen aiheuttamat pitoisuudet syntyvät laivareittien varsille ja satama-alueiden välittömään läheisyyteen. Laivaliikenteen vaikutus alueen ilmanlaatuun on selvästi autoliikenteen vaikutusta pienempi.

Vastaava leviämismallilaskelma tehtiin edellisen kerran Turun seudulle kymmenen vuotta sitten. Vertailemalla aikaisempia tuloksia nyt tehtyyn selvitykseen voitiin todeta pitoisuuksien selvästi pienentyneen ja seudun ilmanlaadun parantuneen tällä kymmenvuotisjaksolla.

Asuinrakennusten puunpolton vaikutuksia tarkasteltiin ensi kertaa

Nyt tehdyssä selvityksessä tarkasteltiin yhtenä osana asuinrakennusten puunpolton päästöjen vaikutusta ilmanlaatuun. Päästöarvion pohjaksi alueen pientalojen 2700 asukkaalle lähetettiin vuonna 2019 kysely, jossa asukkaat saivat itse arvioida oman kotitaloutensa polttopuun käytön määriä ja polttotapoja erilaisissa tulisijoissa. Tämän kartoituksen pohjalta tehtiin laskennallinen arvio asuinrakennusten puunpolton päästömääristä ja kuntakohtaisten rakennustietojen avulla sen alueellisesta jakautumisesta. Samankaltaisella kyselytutkimukseen pohjautuvalla menetelmällä on aiemmin arvioitu kotitalouksien aiheuttamia päästöjä pääkaupunkiseudulla, mutta nyt sitä sovellettiin ensi kertaa Turun seudulle.

Mallitulosten mukaan kotitalouksien puunpolton aiheuttamat pienhiukkasten ja bentso(a)pyreenin pitoisuudet ovat suurimmillaan Turun keskustassa heti ruutukaava-alueen ulkopuolella ja Paraisten keskustan alueella.

- Näillä molemmilla alueilla on tiheää pientaloasutusta, joten tulos oli siinä mielessä odotettu. Saariston vapaa-ajan asuntojen vaikutus ei pitoisuuksissa nouse esiin, vaikka mökkejä alueella onkin runsaasti. Vakituisen asutuksen puunpoltolla on suurempi merkitys ilmanlaatuun, toteaa Ilmatieteen laitoksen tutkija Emmi Laukkanen. Bentso(a)pyreenin pitoisuudet ylittivät kaikkien viiden kunnan alueella ylemmän arviointikynnyksen, eli tason, jolloin yhdisteen pitoisuuksia ulkoilmassa tulisi seurata mittaamalla.

Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä toteutti tutkimuksen yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen ja Turun yliopiston kanssa. Ilmansuojelun yhteistyöryhmä huolehtii keskitetysti Turun seudun ilmanlaadun seurannasta, ja ryhmään kuuluvat Turun, Kaarinan, Raision, Naantalin ja Paraisten kaupungit, alueen suurimmat energiantuotannon ja teollisuuden laitokset sekä satamat. Ilmanlaatua seurataan alueella jatkuvasti mittaamalla seitsemällä mittausasemalla.

Nyt tehdyllä ilmanlaatuselvityksellä täydennettiin mittauksilla saatavaa tietoa ja parannettiin tietämystä ilmanlaadusta niillä alueilla, joilla ei ole omaa mittausasemaa sekä tietämystä niistä yhdisteistä, joita alueella ei ole tähän mennessä mitattu. Ilmanlaatuselvityksellä saatiin tietoa ilmanlaadun alueellisesta vaihtelusta sekä eri päästölähteiden vaikutusosuudesta kokonaispitoisuuksiin.

Ilmansuojelu suojaa alueen asukkaiden terveyttä

Ilmanlaadulla on merkittävä vaikutus asukkaiden terveyteen. Nyt tehty selvitys ja mallinnus tukee ilmansuojelutyötä ja ilmanlaatua parantavien toimien kohdentamista. Suomessa arvioidaan, että ilman epäpuhtauksien vuoksi menetetään vuosittain yli 30 000 tervettä elinvuotta. Ilmanlaatu on Turun seudulla pitkäjänteisen ilmansuojelun yhteistyön ansiosta parantunut, ja työtä on edelleen jatkettava herkkien väestöryhmien suojelemiseksi. Turku on sitoutunut saavuttamaan WHO:n ohjearvojen mukaiset pitoisuustasot vuoteen 2030 mennessä.

Viime vuosikymmeninä puun pienpolton suosio on Suomessa kasvanut ja siitä on tullut suurin pienhiukkasten ja mustan hiilen päästölähde. Hiljattain julkaistun tutkimuksen mukaan puunpoltto on ilmaston kannalta pientaloissa selvästi kaukolämpöä, sähkölämmitystä ja maalämpöä huonompi vaihtoehto, kun huomioidaan kaikki ilmastoon vaikuttavat päästöt.

Tiedote Turun kaupunki 15.4.2020

Turun seudun ilmanlaatuselvitys.pdf